Länsimetrolla on merkittävä vaikutus Espoon kaupunkirakentamiseen. Kaupunkikuva muuttuu, tarvitaan lisää asuntoja, palveluja ja uusia liikennejärjestelyjä, luettelee Niittykummun asemakaavan parissa työskentelevä arkkitehti Sampo Sikiö.
Kaikkeen tähän on Espoon kaupunkisuunnittelussa varauduttu. Asemakeskusten asemakaavojen valmistelut aloitettiin hyvissä ajoin, suurimmat niistä ovat Tapiola, Niittykumpu ja Matinkylä.
Asukkaat ja perinteet huomioiden
Tapiolan aluearkkitehti Meiri Siivola kertoo, että metrokeskuksen suunnittelu pyörähti käyntiin jo 2007. Alkuun painopiste oli maanalaisessa asemakaavassa.
– Oli tärkeää löytää metroraiteille sellaiset reitit, että aseman sisään- ja uloskäynnit saadaan istumaan kaupunkirakenteeseen. Lopulta eri vaihtoehdoista löytyi paras ratkaisu. Asemalta on suora pääsy yläpuolelle nousseeseen joukkoliikenneterminaaliin, ja laaja kalliopysäköinti on aivan vieressä.
Suomalaisen kaupunkisuunnittelun maailmanmaineeseen nostanutta Tapiolan perinteistä puutarhakaupunkimiljöötä uusi metroasema ei riko.
– Uudet rakennukset eivät nouse korkeudeltaan keskustornin yläpuolelle. Tehokkain rakentaminen kohdistuu aseman päälle, eli uuteen keskustaan. Vanhassa keskustassa kehittäminen on hienovaraisempaa, sanoo Siivola.
Metroaseman maanpäällisessä rakentamisessa on mietitty tarkkaan, miten asemalle päästään sujuvasti kävellen, pyörällä tai autolla, sekä miten asemaliikenne vaikuttaa asukkaiden lähiympäristöön.
Metron ansiosta joukkoliikenteestä tulee houkuttelevampaa. Liityntäpysäköinnin suurimmat parkkipaikat valmistuvat Tapiolaan ja Matinkylään.
Näppärät yhteydet kaupungin päästä päähän ja Helsinkiin lisäävät Espoon vetovoimaa. Nukkumalähiön maineestakin kärsineet alueet saavat uutta dynamiikkaa.
Edut voittavat haitat
Entä kuinka nykyiset asukkaat ovat suhtautuneet metroasemien ympäristöjen rakentamiseen? Muutosten, rakentamismelun ja tilapäisten liikennejärjestelyjen luulisi rassaavan lähiasukkaiden hermoja.
– Mielestäni asukkaat ovat olleet hyvin kärsivällisiä, vaikka maankäytön suunnittelu onkin sellaista, että hyvin harvoin kaikilla on siitä sama mielipide. Niittykummussa asukkaiden kanssa on käyty hyviä keskusteluja virallisten kaavaprosessien ulkopuolellakin, sanoo Sampo Sikiö.
– Tämä on ollut pitkä hanke. Ensin aseman kohdalla oli vain isoja kuoppia, mutta nyt maan päällekin alkaa valmistua rakennuksia. Kun metro alkaa kulkea, vaikuttaa se positiivisesti koko alueen toimintaan ja arvostukseen. Metro on Espoon kehityksen kannalta tärkeä askel kohti parempaa kaupunkia.
Länsimetron ensimmäinen vaihe käsittää kahdeksan asemaa Helsingin Ruoholahdesta Matinkylään. Toisessa vaiheessa rakentuu vielä viisi uutta asemaa Kivenlahteen saakka.
Espoon kaupunkirakentamisen suunnitelmassa metroasemien valmistuminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Esimerkiksi Tapiolassa keskustan maanpäällinen rakentaminen jatkuu näillä näkymin aina vuoteen 2025 asti.
Mesvacin toimitukset:
Iso Omena: Rulosec, satoja kappaleita neljään rakennusvaiheeseen
Tapiola: Keskuspysäköintiin ja Tapiolan metroasemalle lähes 70 ovea, Rulosec 21 kpl, nosto-ovi,
taitto-ovet 3 kpl, pikarullaovet 18 kpl (V5030 SEL, V6030 SEL, V10008), Hörmann Decotherm S rullaovi,
palo-ovet: Aqua Steel, VR60 palorullaovi, FVR 121-SC palorullaovia 23 kpl
Niittykummun kauppakeskus: Rulosec 22 kpl, nosto-ovet 4 kpl, NT60-sivuovia 2 kpl
Uusi sairaala Jorvin naapuriin
Länsimetron ja siihen liittyvän kaupunkirakentamisen lisäksi Espoossa on meneillään kaupungin kautta aikojen suurin yksittäinen talonrakennushanke.
Jorvin sairaalan entiselle pysäköintialueelle on noussut Espoon uusi sairaala, jonne keskitetään vanhusten kuntoutus ja kotiuttaminen. Uuden sairaalan urakoitsija Lujatalo Oy luovutti Espoon hankkeen tilaajalleen jo kesällä, mutta sairaala avasi ovensa potilaille vuoden 2017 alussa. Tilat varustellaan, kalustetaan ja saatetaan käyttökuntoon syksyn 2016 aikana.
Uuteen sairaalaan tulee 270 yhden hengen potilashuonetta, päiväsairaala, geriatrian poliklinikka, kotisairaala, suun terveydenhuollon yksikkö ja Espoon apuvälinekeskus. Aiemmin espoolaiset ovat löytäneet nämä palvelut eri paikoista: Jorvin sairaalasta, Puolarmetsän sairaalasta ja Muuralan päiväsairaalasta.
Vierekkäin toimivien sairaaloiden tavoite on tehdä saumatonta yhteistyötä potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Henkilöliikenne- ja huoltoputki yhdistävät rakennukset myös käytännössä toisiinsa.
Espoon sairaalassa potilaalle tarjotaan mahdollisuus sekä yksityisyyteen että yhdessäoloon. Yhden hengen huoneissa on oma wc-suihkutila. Yhteiset tilat soveltuvat sekä omatoimiseen tai ohjattuun kuntoutukseen että virkistykseen.